Amjilttai suraltsah 10-n nuhtsul

1. Uuriinhuu hvchind itgeltei bai. Suraltsah haluun husel ermelzeltei baij, medleg ezemshih hurts sonirhloo hogjvvlj ajlla. Uuriinhuu hvchind itgehgvi baih shig tiim gutamshig hvnd vgvi.
2. Hicheelleh vydee anhaaraltai bai. Anhaarlaa gants much l uur zvild handuulahad tsaashid suraltsahad onts chuhal zviliig unguruuj suraltsah chadwargvi bolohod hvrch bolno. Herew neg l zviliig anhaaralgvi orhigduulbal tvvniigee margaash gelgvi ter dor ni medej awch bai.
3. Hudulmuriig hairlaj, sain hudulmurluj sur. Zohion bvteegch Edison "Shinjleh uhaand bvh zviliin 1%-iin awyas, 99%-iin huls asgaruulaltaar shiidwerledeg" gesen vgiig sanaj yaw.
4. Suraltsah todorhoi deg jurmiig barimtalj, ajil amraltaa zuw zohitsuulj bai. Hvnd hungun hicheeliin daalgawriig selgvvlen zohitsuulsan, udriin tsagiin huwaariig sain bodoj bolowsruulan murduj ajilla.
5. Bvh zviliig tseejleh gej bvv orold. Oi togtooltondoo naidahiin zeregtsee biy daaj setgej sur. Setgeh oilgoh bol vzegdel yumsiin uchir shaltgaan, holboog tanij medeh uchirtai. ali bolohoor yagaad gesen asuultiig uurtuu bolon busdad tawij bai.
6. Dvrslen medreh gesen chuhal naidwartai holbootnoo ali bolohoor ih ashiglaj bai. Unshij buyu bagshiin yariag baih vydee sudalj baigaa zviliig amid, tod dvrslen setgehiig ali bolohoor hicheej bai. "Hvnii vvreg zuwhun medlegeer dvvrgeh bus harin gal notsooh tvvdeg dul baih yostoi" gesen vgiig sanagtun.
7. Biy daaj suraltsah chadwartai boloh heregtei. Bagsh l tolgoid hiigeed ugchihnu gej hvleej bolohgvi.
8. Gertee nomiin santai, end hicheeliin huwaari, tsagiin huwaari, ajliin shem, shaardagdah nom, surah bichig tedgeer ni olohod hyalbar tawigdsan baih heregtei.
9. Uursduu olj awsan medlegiig haana yaj hereglehiig togtmol erj haij bai. Bodlogo ih bod. Zohioj bai. Zuwhun tolgoigooroo bish garaaraa ajilla.
10. Daalgawraa ali bolohoor baga tsagt ih hvch energi zartsuulj hiihiig ermelz. Bodlogo bodoh beltgeld beltgeh, zohio bichleg hiihed urlag shaardagdana. Tvvniiig ezemsh.

Munhiin zaluu nasnii 10 zuwlumj
Olon ulsiin emch, setgel sudlaachid, hool sudlaachdaas burdsen negen bag sudalgaaniihaa ajliinhaa undsen deer herehen nasaa urtasgaj, amidralaa utga uchirtai bolgoh talaar 10 zuwlumjiig bolowsruuljee.
1. Tsadtalaa buu hoolloj bai: Ta udurt hool hunsneesee olj awah yostoi 2500 kalorios 1500-g awsan baihad hangalttai.
2. Hoolnii tsesee nas nasandaa tohiruulj sur: Zarimaas ni durdwal guchaad nasnii emegteichuud  pecheni, samar bainga idwel urchlee hojuu uusdeg. 40-ood nasnihand betakarotin tustai, harin 50-ias deesh nasnihand kalits bol yasiig harin magni zurhnii uil ajillagaag hewiin bailgahad tustai.
3. Uurtuu tohirson ajil hii: Ajilgui hun tawan nasaar ahimag haragddag. Sotsiliogchidiin uzej bgaagaar hogjmiin udirdaach, zuraach, sanwaartan geh met mergejil zaluu nasaa hadgalahad tusaldag baina.
4. Uuriin gesen uzel bodoltoi bai: Aliwaag uhaarch, oilgoj chaddag hun gutrald baga orj, amidraliig ursgalaar ni dagadaggui.
5. Amidraliin hania ol: Hair enhriilel ni hugshrultiin esreg shildeg em yum.
6. Urgelj hudulj bai: Udurt dundjaar 8 minut sportoor hicheellewel nas urtasdag.
7. seruun gazar untaj bai:  Yer ni 17-18 hemiin dulaantai gazar untdag hun zaluu nasaa iluu udaan hadgaldag ni sudalgaagaar batlagdsan. Uchir ni nasnii yalgaagaar uurchlugduj baidag bodisiin soliltsoo ni gadaad orchin toirnii temperatuuras ch shaltgaaldag.
8. Uuriiguu bainga erhluul: Eruul hew shinj ni uurtuu horhoi hurgem amttang "amsuulahad" ch bas orshdog. Herew tand shine daashinz, gutal taalagdsan l bol munguu hemneh heregggui.
9. Uur hilengee barij sur: Yund shanalj baigaagaa helehiin orond uuriiguu zowooj, busadtai sanal bodloo huwaaltsdaggui hun uwchlumtgii baidag. Olon ulsiin sudalgaagaar hort hawdraar uwchlugdsiin 64% ni buhimddag humuus baijee.
10. Tarhi tolgoigoo sain ajilluul: Ugiin suljee bogloj, setgehuin uil ajillagaa shaardsan togloom togloj, gadaad hel sur. Tarhia ingej ajilluulah ni nasnii erheer muuddag oyun uhaanii chadwariig saijruulahiin zeregtsee zurh bolon tsusnii ergelt, bodisiin soliltsoog saijruulna.
Az jargaltai amidrahiin tuld bas urt naslah heregtei shuu.
Az jargal gej yu we?

 Hi hoh mongoliin tsoglog ohid howguuudee. Ta buhendee Suwdaa minii bie mendchilj bna. Az jargaltai amidrahiig husdeggui hun gej haana ch baihgui. Ene sedwiin talaar ta buhenteigee yariltsahiig huslee. Ta buhniihee sanalhuseltiin daguu bi daraa daraagiinhaa zuilsiig bichih bolno. Ingeed bugdeeree "az jargaliin ereld" hamtdaa gartsgaay. Ok.

(Нийт: 3)